Kirkon viereinen hautausmaa
Hautausmaa kirkon ympärille perustettiin Suomen sodan jälkeen 1809 ja sitä laajennettiin 1830- ja 1860-luvuilla. Alueella on sankarihautausmaa, jossa on muistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Hautausmaalla kirkon pääsisäänkäynnin läheisyydessä seisoo kaunis, valkoiseksi rapattu portaali vuodelta 1832.
Sankarihautausmaa
Kirkkovaltuusto päätti perustaa 9.1.1940 isänmaan puolesta kaatuneitten sankarivainajien hautausmaaksi mahdollisimman arvokkaan alueen kirkkopuistosta. Tässä Kokemäen sankarihauta-aluella lepää 155 sankarivainajaa.
Pro patria patsaan vierellä on muistomerkki Suomen äideille omistettu Äitisankaripatsas.
Vanha kivisakasti ja hautausmaa
Nykyistä kirkkoa vastapäätä joen toisella rannalla sijaitseva vanhan hautausmaan mäki oli ennen saari. Sinne on haudattu kokemäkeläisiä jo ennen kristinuskon tuloa. Katolisena aikana 1200-1300-luvulla rakennettiin mäelle puukirkko, joka ajan tapaan nimettiin pyhimyksen kunniaksi, meillä Neitsyt Marian. Uskonpuhdistuksen aikana nimi muuttui Pyhän Marian kirkoksi. Ensimmäinen kirjallinen maininta tästä kirkosta on vuodelta 1374.
1700-luvulla silloinen puukirkko kirkko kävi liian ahtaaksi ja päätettiin rakentaa uusi kirkko (linkki), joka valmistui 1786. Pyhän Marian kirkko purettiin v. 1845.
Mäellä sijaitsee nykyään harmaakivinen sakasti, jonka rakennusajankohdaksi arvioidaan 1500-luvun alkua. Pohjoisessa päädyssä on tiilestä muurattua komerokoristelua. Vanhoja historiallisia hautoja ei Kokemäellä oteta uudelleen käyttöön vaan ne säilytetään kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä.
Koomankankaan hautausmaa
Perustettiin 1892 koska hautapaikat alkoivat loppua Kirkonviereiseltä ja Vanhalta hautausmaalta, eikä keisarillinen senaatti vuonna 1890 antanut lupaa ottaa uudelleen käyttöön kirkon ja maantien välistä osaa, nykyisin Kirkkopuisto.